Kotikaupunkituristit

Mä rakastan Helsinkiä.

Ai niin, taidanpa täyttää vuosia tänään.

Sataneljäkymmentä

Think of how much we feel, how much we sense.

We might know when it is time to love, we might know when it is time to die.

Daydreaming can put your life in perspective.
Don't just acquiesce the situation you're in - think of where you could end up being.



When life gives you lemons, tell yourself this.
"I am strong. I will make it through this. I deserve what's best for me. Wait for it."



I would rather regret the things that I did wrong than the things that I never did.

Olemisen sietämättömyys. Keveydestä puhumattakaan 

Itsensä tuntemiseen turhautuminen

Tunnet itsesi. Tiedät, ettei tämä kestä kauaa. Se on vain raskas vaihe, jonka läpi joudut joka kerta kulkemaan. Annat itsellesi aikaa, mutta matka tuntuu loputtoman hitaalta. Pian se on ohi.

Tänään

Elän hetkessä, jota ei ole.

Maailma ei ole vielä herännyt huomiseen,

enkä minä ole sulkenut silmiäni eiliselle.

Mikä olet minulle? Missä on tänään?

Pian sarastaa huominen,

minulle uudelleen eilinen.

Tätä hetkeä ei ole olemassa.

Tänä hetkenä vain minä olen valveilla.

Tämä hetki voisi olla unta, kuvitelmaa,

jotain totuutta suurempaa,

maalaamani vesiväritaivas,

säveltämäni lintukonsertto,

keksimäni kevätvalo.

Nukahtaessani maailma avaa silmänsä.

Minne katosi tänään?

Kuivuneet ruusut

Muista: se, jota luulit kuolleksi, saattaa kukkia vielä kerran.

Muista: jopa huumaavimmalla ruusulla on piikkinsä.

Muista: mitä kirkkaampi valo, sitä pimeämpi on sen varjo.

Kesän enkelit ja kukkaiskeijut

Sinä iltana me naurettiin, me selvitettiin salaisuudet, me oltiin enkeleitä ja keijuja.

Nyt mun kukkaiskeijut ja kanssaenkeli on päässyt pois sieltä, minne mä ensi syksynä vielä palaan.

Miten mun on tarkotus selvitä ilman teitä?

Kesästä on ikuisuus. 200 päivää.