Elän hetkessä, jota ei ole.
Maailma ei ole vielä herännyt huomiseen,
enkä minä ole sulkenut silmiäni eiliselle.
Mikä olet minulle? Missä on tänään?
Pian sarastaa huominen,
minulle uudelleen eilinen.
Tätä hetkeä ei ole olemassa.
Tänä hetkenä vain minä olen valveilla.
Tämä hetki voisi olla unta, kuvitelmaa,
jotain totuutta suurempaa,
maalaamani vesiväritaivas,
säveltämäni lintukonsertto,
keksimäni kevätvalo.
Nukahtaessani maailma avaa silmänsä.
Minne katosi tänään?
